#sosiaalipsykologin #blogi Sain kerran töissä haavan sormeeni. Koska olen töissä talossa, jossa suurin osa ihmisistä on sydämellään töitä tekeviä sairaanhoitajia, menin tietenkin heidän luokseen pyytämään laastaria. En saanut laastaripakettia käteeni vaan virnuillen laastari sormeeni sitten hoitajan toimesta aseteltiin. Silloin se tapahtui: Hoitaja puhalsi noin kolmenkymmenen senttimetrin päästä kohti laastaroitua sormeani. ”Noin, nyt se kyllä paranee”. […]

Lue lisää Puhalletaanhan haavoihinkin

Elämästäsi jää jälki. Sinä vaikutat siihen, minkälainen jälki jää. Sinulla on vielä aikaa  valita, mihin tätä elämää käytät. Vielä on mahdollisuus tehdä jotakin, joka on aidosti tärkeää. Juuri nyt se on mahdollista. Kukaan meistä ei tiedä huomisesta. Työskentelen sellaisten ihmisten rinnalla, joilla elämää on jäljellä yleensä vain joitakin päiviä, joitakin viikkoja. Heiltä tulen kuulleeksi toistuvasti […]

Lue lisää Vielä on aikaa

#sosiaalipsykologin #blogi Taas minua kiinnostaa elämä. Tällä kertaa sanojen voima – mikä on kauneinta, mitä Sinulle on koskaan sanottu? Mitä sanat saivat Sinussa aikaan? Kaipaatko ikinä sitä, että sinut nähdään ihanana? Tai upeana, kiinnostavana, osaavana, kyvykkäänä, arvostettuna, rakkaana, merkityksellisenä. Oletko saanut kuulla jotakin tällaista elämäsi kulussa riittävästi? Olemme vähän enemmän olemassa, kun tulemme nähdyksi. Olemme […]

Lue lisää Kauneinta, mitä Sinulle on koskaan sanottu?

Elämässä on aina jollakin tasolla läsnä tietoisuus myös kuolemasta. Muistuttamassa, että oikea aika elää on juuri nyt. Muistuttamassa, että aika on se, jolla on oikeasti valtaa ja jota emme saa takaisin, kun se on elämämme tiellä kulunut loppuunsa. Kun oikein ajattelemme, emme oikeasti halua hukata aikaa kohtuuttomasti siihen, mikä ei tunnu oikealta, kuten esimerkiksi katkeruuteen […]

Lue lisää Kuolema muistuttaa elämisen tärkeydestä

#sosiaalipsykologin #blogi Suuta kuivaa. Vatsanpohjassa epämääräinen kivun tunne. Levoton, huonovointinen olo. Mietin etäisenä ajatusjuonteena, että juuri äskenhän voin ihan hyvin. Kävelen kohti Seinäjoen keskussairaalan luentosalia, jonne marssin parkkipaikalta ylämäkeen reippain askelin. Matkani vie pitämään luentoa palliatiivisen keskuksen koulutuspäivään. Pian havahdun askeltaessani, että tätä mäkeä on hinkattu useita kertoja ylös ja alas. Vietinhän tässä sairaalassa aikaa […]

Lue lisää Hoitajat tekivät sen taas!

#sosiaalipsykologin #blogi Siirrätkö kroonisesti unelmiasi tulevaisuuteen? Eikö nytkään ole sopiva hetki? Odotatko useiden asioiden loppuun saattamista, ennen kuin on sinun vuorosi elää? Palveletko muita niin paljon, että energiaa ei ole riittävästi omalle elämällesi tai sen pienillekään elämänlaadullisille tekijöille? Ajattele, jos käteesi ojennettaisiin paperi, jossa lukisi suurimpien unelmiesi kohdalla: ”Liian myöhäistä”. Olet vuosia tehnyt töitä ja […]

Lue lisää Diagnoosina ”Liian myöhäistä”

#sosiaalipsykologin #blogi Auto makaa ojassa katollaan – kukaan ei pysähdy. Kuljettaja saa jotenkin itsensä ulos autosta ja pääsee tien varteen. Hän yrittää pysäyttää autoja ja joutuu odottamaan, ennen kuin viimein joku pysähtyy auttamaan. Maassa makaa ihmismytty, jonka ohitse jonnekin toisaalle kiirehtivät ihmiset kävelevät kiinnittämättä myttyyn huomiota. Pitkän ajan kuluttua yksi ihminen pysähtyy auttamaan ja hälyttää […]

Lue lisää Mitä kuuluu?

Työpäivä. Istun hiljaa ja katselen viittä naista, jotka kirjoittavat. Heillä on jokaisella levinnyt rintasyöpä, jota ei voida parantaa. He kirjoittavat kirjettä, jonka he jättävät jälkeensä oman vertaisryhmän sisällä oman kuolemansa jälkeen ääneen luettavaksi. Tämä on koeversio. Testi, miltä tuntuu kirjoittaa, mitä on tärkeää sanoa. Tästä tulee heille ja monelle tulevaisuudessa sairastuvalle yksi keino käsitellä omaa […]

Lue lisää Jonain päivänä olen muisto

Täytän heinäkuussa 40 vuotta. Jollakin keskiarvolla noin puolet elämästäni on takanapäin ja jos käy hyvin, puolet edessäpäin. Tämä blogisivustoni käsittelee yleensä sosiaalipsykologin työkenttään kuuluvia teemoja, jotta mahdollisimman moni saisi intoa hyvään elämään ja rakastaisi itseään ja muita vähän enemmän. Voisin nytkin kirjoittaa sosiaalipsykologina jotain muka viisasta nelikymppisistä. Tämä teksti on kuitenkin erilainen, sillä ajattelin kirjoittaa […]

Lue lisää Elämäni listoina